keskiviikko 26. helmikuuta 2014

Keväinen päivä.

Tänään oli ihana keväinen päivä. Aurinko paistoi, tiet oli kuivia ja aurinkolasit sai kaivaa esiin kätköistä. Pieni flunssa tuntuu allekirjoittanutta vaivaavan. Nenä vuotaa, aivastuttaa ja ruoka ei maistu. Huomasin myös kaivaneeni teet esiin. Kahvi on enemmän mieleeni,  mutta teetä menee aina kipeänä ollessa. Lämmin mehu kuuluu myös kipeilyyn. Toivottavasti aamulla olisi jo parempi olo.

Lupasin kaivaa vanhoja kuvia naamareista joista höpötin edellisessä postauksessa.
Albumeita selatessa vastaan tuli toinen toistaan kivempia kuvia jotka piti taltioida. Kultainen lapsuus 1988 ->














Ihania muistoja.

sunnuntai 23. helmikuuta 2014

Semmoinen sunnuntai.

Huonosti nukutun yön jälkeen kiitin itseäni siitä, että olin ladannut kahvinkeittimen valmiiksi. Kroppa ja pää tosiaan kertoivat, ettei unenlaatu ollut kovinkaan hyvä. Muutama kupillinen kahvia ja kuuma suihku paransi olotilaa.

Jottei päivä olisi mennyt kokonaan harakoille, päätin lähteä käymään Korsossa, kurkkimassa kirppikset läpi. Löysin My Little Pony-meriponin uimarenkaan joka oli uudelleen nimetty puruleluksi. Se oli pakko ottaa mukaan, sillä yksi renkaaton meriponi hyllystä löytyikin.

Toiselta kirpulta löytyi ihanat Englantilaiset naamiot. Vastaavat meillä oli Suonenjoen mummolassa. Naamiot eivät harmikseni ole enää olemassa, mutta kuvia meistä löytyy ne kasvoillamme. Lupaan etsiä ja laittaa ne julki.



Äiti toi kirppikseltä hyväkuntoisen Lady Coffee purkin, ompeluoppaan ja oli neulonut  mökkireissulla uudet keltaiset villasukat. Edelliset olivat kärsineet ahkerasta käytöstä ja pesuista, mutta nyt on taas priimat. Syrra virkkasi samasta langasta minulle pipon joka näkyy päässäni, tämän postauksen ensimmäisessä kuvassa. Ihanaa kun on käsistään käteviä perheenjäseniä. Itse en osaa neuloa, enkä virkata. Vain kutominen kangaspuilla ja ompelu sujuu.


Viikonloppu meni taas kauhealla vauhdilla ohitse. Puoliakaan suunnitelluista hommista, en saanut tehtyä. Täytyy ottaa ensi viikolla vahinko takaisin ja olla vähän tehokkaampi. Nyt olisin jo ihan valmis yöunille, mutta vielä täytyy käydä koiruuksien kanssa ulkona. Eiköhän se piristä niin, että jaksaa vielä hetken olla valveilla. Hyvin tämä unirytmin kääntäminen on kuitenkin alkanut.


perjantai 21. helmikuuta 2014

Perjantai on mielessäin.

Hyvin erikoinen viikko takana. Mukava, mutta erikoinen.
Unirytmi alkaa ilmeisesti palautua normaalimmaksi, sillä muutamana päivänä olen  herännyt ja mennyt unille ajoissa. Ihanaa!
Viikonlopun ohjelmistossa olisi perusmöllötyksen lisäksi ompeluksia, siivousta, hyvää ruokaa ja pikkusiskon visiitti.


Olen kerennyt kiertämään muutamat kirpparit ja tehnyt mukavia löytöjä. Myös postitse on herkkuja kotiutunut. Miljoonasydän magneetteja ja keltaista nukkumattia.

Uusi tuttavuus oli Tikkurilan lähetyskirppis Patina. Paikka oli todella täynnä tavaraa ja syynä tähän ahtauteen on luultavasti hinnoittelu. Käyttökunnottomasta emalikattilasta ei kukaan täysjärkinen maksa viittäkymmentä euroa. Patina kuitenkin muistuttaa kirpputoria ja on paljon viihtyisämpi kuin vimpan päälle laitetut "trendikkäät" second hand-shopit.  Ainakin allekirjoittaneen mielestä. Kassan takana istuva setä oli todella mukava ja halusi välttämättä, että katsotaan löytämäni kukkalakana vielä lävitse vikojen varalta.  Poikkean varmasti uudestaan!



Myös Espoon suosituin(?) ip kirppis pääsi kerrankin yllättämään edullisilla löydöillä. Ei kuulu omiin suosikkeihin, vaikka lähellä sijaitseekin. Primavera levysuojukset, apila tyynyliina, pari rintaneulaa ja Plastexin juustokupu.

Muukalaiskokoelma ja keskeneräinen murheenkryyni. Taulun olen aloittanut viime kesänä, mutta se ei ole lähelläkään valmista. Viikolla sain vähän maalattua, mutta taas se jämähti. Minulta maalaaminen vaatii joko todella suurta iloa tai vastaavasti pahaa oloa. On ollut niin tasaista, että tämä ei pääse etenemään. Sellainen taiteilija.            





sunnuntai 16. helmikuuta 2014

Tikkiä toisen eteen.


Tänä viikonloppuna olen saanut jotain aikaiseksi... Takki on vihreää miljoonasydäntä ja vuori uutta vuoritikkiä. Punaisen nukkistakin ja tämän uuden vuorien hankkiminen oli todella tuskaisaa, vaikka luulisi vuoritikkien kuuluvan ihan jokaisen kangaskaupan valikoimiin. Huonoa palvelua sain kummallakin kerralla Sellon Eurokankaassa, joten enää en jalallani sinne astu. Petikossa pelastettiin kumpikin projekti. Takin taskut on ruskeaa nukkumattia.
Metsolan Sirkusheppa on niin herkullisen värinen, että toppihan siitä oli itselle tehtävä. Piristystä harmauteen väreillä! <3



lauantai 15. helmikuuta 2014

Otsikointi ongelma.


Valvotun yön jälkeen kahvi maistuu. En malttanut ompeluksiltani mennä nukkumaan, vaan valmiiksi oli kerralla saatava. Tarkoitus olisi päästä ulkoiluttamaan uutta takkia siskoni juhliin, tänä iltana.
Ihan kelpo siitä tuli, vaikka lähemmällä tarkastelulla jotakin parannuksia ja hienosäätöä voisi löytää. Tämä kelpaa minulle. Seuraavalla kerralla myös muistan olla kuuntelematta äidin ompeluvinkkejä, sillä ne tekevät kaikesta vain hankalampaa! :D



Menneellä viikolla sain tosiaan ravata postissa noutamassa lumppupaketteja. Muutama juttu on vielä matkan varrella, mutta eiköhän ne alkuviikosta kotiudu. Pakettien kätköistä löytyi kaivatut verhot olkkariin sekä pitkään etsinnässä ollut Laurids Lonborgin sydänpurkki. Sarja pienemmistä purkeista tuli siis täyteen. Muutama Aarikan purkki on siskojen kirppislöytöjä ja minua silmällä pitäen tehty. Ruskeasta pesupussista tulee kaksi taulua kylpyhuoneeseen ja nukkikset menevät ompeluksiin. Ruskea pääsi jo toteuttamaan taskujen virkaa.


Keittiön verhoprojekti jäi vielä vähän vaiheeseen, sillä paketista paljastui oranssia miljoonasydäntä. Minä luulin ostaneeni keltaista, koska oranssia en ole ennen nähnyt myynnissä. Väri on ehkä jopa herkullisempi kuin keltainen joten tämä vahinko ei ole yhtään harmillinen.

Pirkko on voinut muutamana päivänä vähän huonosti. Toivottavasti Putte ja Iris ei ala oireilemaan. Vatsataudit yms. liikkeellä ihmisillä sekä eläimillä, tälläisen plussatalven aikana.

Me lähdemme nyt tuonne loskametsään rämpimään. Hiukan myöhäistä ystävänpäivää kaikille!



maanantai 10. helmikuuta 2014

Dagen efter.


Täällä toivutaan villiksestä. Kyllä vaan!

Parin päivän rättivahtaus kostautuu ja olotila on kuin festareiden jäljiltä. Aikaisemmista kokemuksista viisastuneena, seurasin aktiivisesti vain kaksi päivää ja tein hankintani silloin. Silti oloni oli tänään niin mahdottoman väsynyt, etten edes kirppareille päässyt.
Ensi viikolla Kusti polkee ja paketteja on tulossa ja lähdössä runsaasti. Upeita löytöjäni esittelen siis pian. Toivottavasti ensi yönä ei pyöri yksikään kippo, kuppi tai lumppu unissa.

Räntäloska-kelit eivät kauheasti houkutelleet ulos ja saappaissa liukastellen koirien lenkitys oli hyvin ärsyttävää. Pyykkikone pyöritteli mattoja puhtaaksi ja oma aikaansaannosprosenttini oli aika olematon. Sain raivattua työpöydän ompelukoneelle, josko vaikka innostuisi toteuttamaan Sirkushepasta paidan ja pipon.




Viikonloppu meni taas liian nopsasti ja arki alkaa. Kovinkaan paljoa ei ensiviikoksi ole ohjemaa kehittynyt, mutta josko sitä jotakin saisi tehtyä. Oma kirppispöytä olis kova sana. Täytyy tutkailla vaihtoehtoja, sillä viime kerrasta on taas pari vuotta aikaa.
Jospa sitä saisi unta ajoissa, ettei menisi pyörimiseksi taas pikkutunneille asti. Aamukahvia odotellessa <3

keskiviikko 5. helmikuuta 2014

Kangasaddikti


Postinkantaja herätti pätkäyttämällä paketin postiluukusta sisälle.
Kahvinkeitin päälle ja paketti auki. Sieltä paljastui se kauan odotettu pari makuuhuoneen vihreälle nukkumatti verholle. Verho pääsi heti pesukoneen kautta märkänä ikkunaan. Kodista uupuu vielä silitysrauta ja tuumasin, että tuossapa se pääsee kuivumaan suoraksi. Kelpaa väliaikaisesti :D


Verhoista pääsenkin yhteen lempiaiheeseeni; Kankaat ja sisustustekstiilit. Jo työnikin puolesta olen joutunut tekemisiin erilaisten tekstiilien kanssa. Suosin kestäviä, helposti puhdistettavia ja vesipesun kestäviä tuotteita. Vuosien varrella kotona on pyörinyt vaikka minkälaista rättiä ja vasta viime vuosina olen löytänyt sellaiset joihin olen todella tyytyväinen. Vanhat kunnon lakanat kestävät pesusta toiseen, puuvillaiset matot ja sohvanpäälliset saa helposti koirataloudessa puhtaaksi.


Retrokankaat ja ihanilla kuoseilla varustetut uudet ovat vieneet sydämeni täysin.  Suurinosa odottelee hyllyssä käyttöön pääsyä joko lakanoita/ tyynyliinoina/verhoina. Osasta on tarkoitus ommella vaikka mitä ihanuuksia, kunhan vaan kerkeän ja raaskin saksia kankaat kappaleiksi.


Olohuoneen ja keittiön verhoprojektit on vielä pahasti kesken. Tällä hetkellä  keittiössä roikkuu liian lyhkäiset ja olohuoneessa on pariton Carmen yhdistettynä läpikuultaviin harsoverhoihin. Keittiöön olen kaavaillut keltaisia sydänverhoja. Retroverhoissa on hyvin usein ongelmana pituus ja leveys. Näihin olen haalinut materiaalia muutamista verhoista. Vielä olisi tulossa kolme isompaa palaa, joten eiköhän silloin viimeistään riitä.

Olohuoneeseen olen päättänyt ostaa ihan uudet. Olen tuumaillut Vallilan Pihlaja-Kettukarkin ja  Marimekon keltavalkoisen Kurjenpolven välillä. Tänään kuitenkin ajatuksiin kiilasi ihan uusi kuosi jota odottelen saapuvaksi. Kunhan se saapuu myyntiin ja jos kerkeän saada omani  niin uskon sen kiilaavan kahden edellämainitun ohitse. Pidän lapsekkaista kuoseista ja tämä olisi ihastuttava!


Toinen takki pitäisi vielä surauttaa. Syksyllä tekemäni punainen nukkumatti on edelleen suosikki, mutta kaipaisin värivaihtelua. Uudesta tulee siis vihreä, ruskea tai keltainen. Nukkumatti-miljoonasydän-mikälie. Pitänee vielä mallailla ja suunnitella. Tähän voisin jopa käyttää kaavoja :D